Seinillä eri värinen







Elokuu. Luumuja.
Valo seinillä eri värinen, tiiviimpi.
Illat jättävät hämärän väliin. Suora pimeys,
sisäpihan taivaalla vikkeliä lepakoita.

Vähemmän havaittu







Synkimmän sateen hetkellä olen välipalalla ikkunan ääressä.
Nykyisyys pudotti tärkeän osapohjan, sekunnissa, paperilta luettuna,
miten minua voidaan niin tulkita, en ymmärrä, ei ja kohtuudella edellytetään,
no kuitenkin on rakkaus, se kai laittaa
yhteiselle tilille rahaa.

Keltaisia pyykkejä narulla, johon karkaa jostakin keltaista valoa,
pesemättömiä pitsipaitoja kasalla lattialla (on totta, että käyttäisin mieluiten
pitsisiä paitoja), kai tämä kesä jossain vaiheessa muuttui vain linnuiksi kivillä.
Onpa paljon epävarmuustekijöitä, järvi hopeanvärinen. Lätäköillä
ei ole minun kasvojani.

Sain tavata suloiset valon kuvaajat, turvaa on: aina
tulee tyyppejä junilla minun kaupunkiini ja ovat minun kanssani,
vievät jalkojani, vähemmän havaittu: joinakin iltoina järvi
myös makuuhuoneen ikkunassa.